torstai 20. huhtikuuta 2017

Vierailu Kilimanjaro Technology Foundationissa ja paikallisessa kylässä

Yhden TVL-talossa opintojaan/harjoitteluaan suorittavan henkilön (Saaran tai tuttavallisesti bibin eli isoäidin) avustuksella pääsimme vierailemaan Kilimanjaro Technology Foundationin tiloissa sekä kylässä, jota yhdistys auttaa. Innokkuutta tällaiseen tutustumiseen talolla riitti ja niin me keskiviikkona iltapäivällä suuntasimme KiliTech:n työntekijän kanssa kohti kaupungin ulkopuolella sijaitsevaa kylää.

Vastassa kylässä meitä oli suuri väkijoukko, joista jokainen halusi kätellä meidät. Olo oli enemmän kuin tervetullut! Valokuvia kyläläiset ottivat varmasti sadoittain - mielessä kävi, että milloinkohan heillä on viimeeksi ollut länsimaalaisia vieraita.

Kyläraitti

Tien vierustoilla on myyjiä myymässä tuotteitaan

viljelmiä

Tiellä oli muitakin kulkijoita



Yhdistys mahdollistaa kyläläisten työnteon, koulutuksen ja kehittymisen monella eri tavalla. Alla kuva koristelu- ja catering ryhmän teoksista. Yhdistys on mahdollistanut alkuun materiaalin näille naisille. Naiset järjestävät erilaisia juhlia kuten esimerkiksi häitä. Koristelemalla ja järjestämällä ruokailun, työllistävät he itse itsensä.




Toisena projektina Kilitech on mahdollistanut maissin kylvön sekä sen jalostuksen mm. jauhoksi. Uusimpana projektina on hunajatuotanto. Alla kuva mehiläispesästä. Enpä ole eläissäni syönyt yhtä hyvää hunajaa kuin mitä heidän tekemänsä oli. Harmi vain ettei sitä ollut vielä myytäväksi asti.


asuintalo


Koristelu- ja cateringin lisäksi naisia työllistää ompelimo. Kilitech on ostanut naisille ompelukoneet joilla he ompelevat koulupukuja alueen lapsille. Vanhemmille koulupuvut maksavat normaalin 12 000 shillingin (5 euroa) sijaan 6 000 shillinkiä. Jotta ompelijat saavat työstään kunnon palkan, maksaa Kilitech heille tuon 6 000 shillingin erotuksen. Edullisilla koulupuvuilla mahdollistetaan lasten koulunkäynti. Jotta lapset voivat osallistua ilmaiseen primary schooliin on vanhempien ostettava heidän koulupukunsa sekä huolehdittava ruokailusta. Läheskään aina tähän ei vanhemmilla ole varaa. Kilitech huolehtii tarvittaessa myös lasten kouluruokailusta, jotta lapset voivat käydä koulua.



Koulupukuja tekeillä

Yhdistyksen toiminta on mielestäni erittäin järkevää ja hienoa - ihmisiä autetaan ja opetetaan auttamaan itse itseään. Kylään on koulutettu opettajia, jotka opettavat muita kyläläisiä. Kylään on ostettu yksi auto, jolla kyläläiset hoitavat työhön liittyviä kuljetuksia. Rakenteilla on myös yhteistyössä Tansanian hallituksen kanssa uusi terveyskeskus palvelemaan useita kyliä. Kun tämä kylä pääseen ns. jaloilleen, siirtyy yhdistys auttamaan seuraavaa kylää. Lisää yhdistyksen toiminnasta voit lukea täältä.

Kuten taloista voi päätellä, on kyläläiset erittäin köyhiä. Silti meitä varten oli teurastettu vuohi, ja tarjolla oli myös ruokabanaania, juomisia sekä appelsiineja. Ihmiset olivat aitoja, avoimia sekä varustettu suurella lämpöisellä sydämellä. Nöyräksi ja kiitolliseksi sitä tunsi itsensä näiden ihmisten keskellä. Vielä viimeisemmäksi kylän vanhin bibi toivoi ettemme unohtaisi häntä. Sitä ei meistä yksikään varmastikaan tee!

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Tarangire, Ngorongoro ja Maasai kylä


Kuten aiemmin jo lupailinkin tässä vain kuvia. Olkaa hyvä ja nauttikaa - niin mekin teimme 😁









Majan oviaukko - aika tiukkaa teki mahtua!

Maasai keittiö

Lasten ja aikuisten "makuuhuoneiden" välinen seinä

makuukammari























tiistai 11. huhtikuuta 2017

Jäähyväisiä ja lastenvankilaan tutustumista

Tämän viikon lopulla tulee eteen tilanne, että minä olen niin sanotusti talon vanhin. Uskomatonta, mutta totta... Viimeisten viikkojen aikana on jäähyväisiä jätetty ihan liian tiuhaan tahtiin. Talolla oli kymmenen asukasta, kun minä saavuin Tansaniaan ja nyt heistä viimeisetkin ovat lähdössä. Talon asukkaista on tullut todella läheisiä, kun arkea ja juhlaa jaetaan talolla useiden viikkojen ajan. Haikeita tunnelmia on jäähyväisten kohdalla koettu useampaan otteeseen. Nämä ystävät, kun tietävät millaista täällä on ollut, ja useita ihania muistoja on syntynyt heidän kanssaan. Helpotusta tähän onneksi tuo se, että yhteydenpito on nykypäivänä helppoa ja ystävyys jatkuu somen kautta!

Viime viikon lauantaina kävin tutustumassa lastenvankilaan kolmen talolla asuvan ja lastenvankilalla työharjoitteluaan tekevän mimmin kanssa. Voi sitä halaamisten ja tervehdysten määrää minkä sain sinne saapuessani. Tuliaisina Suomesta minulla on vankilalle viemiseksi vaateita, KTP:n harkkapaitoja ja shortseja, jalkapallo, uno ja skibbo pelikortit sekä karkkia. Vaatteet hävisivät lasten makuusaleihin nopeasti, Uno ja skibbo pelejä opeteltiin ilman yhteistä kieltä ja salmiakille irvisteltiin. Olisittepa nähneet ilmeet, kun nuoret maistoivat salmiakkia ensimmäistä kertaa elämässään 😂Ja sitä ihmettelyn määrää, kun meidän mielestä salmiakki on hyvää emmekä irvistelleet sitä syödessämme.

Lastenvankilalla pelasin korttia, lentopalloa, tanssimme letkajenkkaa kaikki yhdessä, putsasimme papuja ja juttelin nuorten kanssa sen mitä huonolla swahilin kielellä pystyn. Nuoret jo kovasti kyselivät milloin tulen uudestaan. Vielä en uskaltanut päivää luvata sillä ensi viikonloppuna olemme lähdössä safarille - JIPPII!!! Siitä tulee niiiiiiiiin hienoa. Voipi olla, että seuraava päivitys onkin pelkkiä kuvia safarilta. Tähän vielä kuvia Hot springsiltä. Kyllä kelpasi taas uida kirkkaan sinisessä vedessä.
Matkalla Hot Springseille.

Kuivaa, tomuista, eikä niin kovin vihreääkään

Lisää kuvateksti

Yht`äkkiä maisema olikin tuon kuivuuden jälkeen tällainen!

Parhaimmillaan 7 metriä syvä lampi ja pohjan näki kirkkaasti!


Uiminen oli ihanaa!

Kotimatkalla näkyi myös muutama traktori