Työharjoittelu Tansaniassa - miksi sinne?
Lähtöön on noin 1,5 kuukautta ja pikku hiljaa alkaa olemaan hieman perhosia vatsanpohjassa, kun ajattelen tulevaa kevättä. Vietän kolme kuukautta Tansaniassa Moshin kaupungissa tehden siellä sosionomiopintoihini liittyvän viimeisen työharjoittelun. Puolet harjoittelusta tulen tekemään Raun päiväkodissa ja toisen puolikkaan Mahabusun lastenvankilassa.Moni on suunnitelmani kuultuaan kysynyt miksi ulkomaille ja miksi juuri Tansania. Kysymyksiä on tullut myös perheen suhtautumisesta tai mukaan lähtemisestä. Opintojen alkaessa en tullut edes ajatelleeksi harjoittelun tekemistä muualla kuin kotikaupungissa. Ensimmäiset haaveet ja ajatukset lähtemisestä muualle harjoitteluun kävivät mielessä kansainvälisiin opintoihin liittyvällä infotunnilla ensimmäisen lukukauden lopussa. Opinahjomme kv-asioista vastaava lehtori kertoi ryhmällemme eri vaihtoehdoista suorittaa kv-opintoja ja siitä se ajatus sitten lähti...
Ensimmäinen ajatus oli, että kun lähdetään niin mennään sitten tarpeeksi kauas. Haluan nähdä ja kokea jotain totaalisen erilaista. Vaihtoehtoina maista olivat lähinnä Bolivia ja Tansania - älkää kysykö miksi nämä kaksi, sillä sitä en tiedä itsekään. Hieman mietin myös Kanadaa, sillä siitä olisi ollut myös hyvä opiskelijaystäväni kiinnostunut. Kanada jäi kuitenkin laskuista pois, sillä halusin jotain erilaisempaa. Hieman tutkittuani Bolivian ja Tansanian vaihtoehtoja totesin kuitenkin melkolailla nopeasti, että Boliviaan lähtö on liian suuri seikkailu minulle.
Tansaniaan päätin lähteä Tanzania Volunteers järjestön kautta. Sen kautta järjestyi helposti suomen kielellä muun muassa majoitus heidän talollaan (muiden opiskelijoiden ja vapaaehtoisten kanssa), ruokailu kolmesti päivässä ja sopimukset harjoittelupaikkojen kanssa. Heidän kauttaan aion myös lähteä safarille, Kilmanjaron päivän vaellusretkelle ja muille ihanille retkille. Koordinaattori Jenni on ollut muutenkin suuri apu kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa.
Perhe (mies ja kaksi teiniä) on suhtautunut reissuun alusta asti hienosti. Mies ymmärsi haluni lähteä kokemaan uutta heti - osansa tästä on varmasti hänen omilla työreissuillaan ympäri maailman. Teinit olisivat halunneet minun lähtevän joko Jenkkeihin tai Thaimaan suuntaan - kuvittelivat ehkä pääsevänsä kylään kesken harkan 😉 Suuri, iso ikävä reissussa perhettäni ja muita läheisiä varmasti tulee, mutta eihän kolme kuukautta niin pitkä aika kuitenkaan ole. Ja onneksi yhteyden pito on helppoa 💕
Hyvä Mia! Oot huippu!
VastaaPoistaHyvää reissua :)
VastaaPoista