Alkuvalmisteluja

Itse luin paljonkin erilaisia blogeja, kun suunnittelin omaa reissuani. Jopa niin paljon, että miehen mielestä olin jo kokenut Tansanian 😂
Kirjoituksista sai hyviä vinkkejä mitä pitää huomioida ennen matkaa ja matkan aikana. Tässä suureksi avuksi oli toki myös Tanzania Volunteers järjestön sivut sekä oman koulun ohjeet.

Kun sain varmistuksen harjoittelun päivämääristä TVL:ltä, oli aika tilata lentoliput. Hintoja olin seurannut jo aiemmin, ja halusin tehdä matkan vain yhdellä välilaskulla. Löysinkin omasta mielestäni edulliset liput KLM:n kautta - menopaluu lipun sai 840 eurolla. Vaihtoaika Schipholin kentällä on vain 1,5 tuntia, kenttä on onneksi pieni joten eiköhän se tule riittämään.

Olin jo keväällä yhteydessä koulumme terveydenhoitajaan, jonka kanssa sovittiin rokotusohjelman aloituksesta elokuun lopussa. Rokotusohjelmaan kuuluvat A- ja B-hepatiitti, keltakuume, lavantauti ja kolera. Itse otin myös kausi-influenssa- ja meningiittirokotteet. Juuri ennen lähtöä tulee aloittaa malarianestolääkitys, joka jatkuu vielä kotimaahan paluun jälkeenkin. Olen kuullut ja lukenut paljon malarianestolääkityksestä ja itse valitsin siihen doksisykliinin. Lariamin jätin pois laskuista heti, sillä  haittavaikutuksina ovat harhat ja painajaiset. Kaikillehan niitä ei tietenkään tule, mutta en halua ottaa edes pientä riskiä niistä. Palatessa tulee käydä myös labrakokeissa ja thorax-röntgenissä.

kuva: http://terveysnetti.turkuamk.fi/laakkeet-4.html

Vakuutuksiin tein muutoksia, sillä oma matkavakuutukseni tai matkatavaravakuutukseni ei ollut voimassa kuin 45 vuorokautta. Nyt ne kattavat koko reissun mahdollisimman laajasti ja kotiin pääsee tarvittaessa suunniteltua aiemmin (hope not 😉) vaikka ambulanssilennolla.

Elämä Tansaniassa on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa, mutta kyllähän tällekin reissulle hintaa tulee. Jos kaikki olisi pitänyt maksaa itse ja ottaa töistä vielä palkatonta, niin lottovoitto olisi tarvittu matkan mahdollistajaksi. Nyt saan reissun aikana aikuisopintotukea ja koulu sekä Otsakorpisäätiö ovat myös sponsoroimassa matkaani. Koulun ja säätiön tuki kattaa suurinpiirtein TVL:n laskun eli itselle jäi maksettavaksi lentoliput ja rokotteet. Tähän päälle tulevat sitten retket ja käyttöraha paikan päällä.

Mitä sitten mukaan reissuun? Aiemmin Tansaniassa työharjoittelua suorittaneilta opiskelijoilta sain hyviä vinkkejä mitä kannattaa ottaa mukaan. Aurinkorasva suojakertoimella 50, hyttyskarkoite, hyvät kengät, paljon tummia vaatteita (nyrkkipyykki suorittaa pulsaattorin virkaa), käsidesiä, kortisonivoide, vatsalääkkeet yms. yms. Täytynee lähteä tässä joku päivä kaupoille, sillä vaateita ja kenkiä lukuun ottamatta kaikki vielä puuttuvat. Mukaan lähtee toki myös tuliaisia päiväkodille ja vankilalle mm. vaatteita, jalkapalloja ja jokunen peli. Saa nähdä kuinka paljon tavaraa matkalaukkuun ja lentolaukkuun saa mahtumaan. Paikan päältä tulen ostamaan molempiin paikkoihin heidän tarvitsemiaan koulutarvikkeita. Kiitos ystäville, jotka olette osallistuneen tuliaisiin ja lahjoituksiin 💕

kuva on Tanzania Volunteersin sivuilta

Työharjoittelu Tansaniassa - miksi sinne?

Lähtöön on noin 1,5 kuukautta ja pikku hiljaa alkaa olemaan hieman perhosia vatsanpohjassa, kun ajattelen tulevaa kevättä. Vietän kolme kuukautta Tansaniassa Moshin kaupungissa tehden siellä sosionomiopintoihini liittyvän viimeisen työharjoittelun. Puolet harjoittelusta tulen tekemään Raun päiväkodissa ja toisen puolikkaan Mahabusun lastenvankilassa.

Moni on suunnitelmani kuultuaan kysynyt miksi ulkomaille ja miksi juuri Tansania. Kysymyksiä on tullut myös perheen suhtautumisesta tai mukaan lähtemisestä. Opintojen alkaessa en tullut edes ajatelleeksi harjoittelun tekemistä muualla kuin kotikaupungissa. Ensimmäiset haaveet ja ajatukset lähtemisestä muualle harjoitteluun kävivät mielessä kansainvälisiin opintoihin liittyvällä infotunnilla ensimmäisen lukukauden lopussa. Opinahjomme kv-asioista vastaava lehtori kertoi ryhmällemme eri vaihtoehdoista suorittaa kv-opintoja ja siitä se ajatus sitten lähti...

Ensimmäinen ajatus oli, että kun lähdetään niin mennään sitten tarpeeksi kauas. Haluan nähdä ja kokea jotain totaalisen erilaista. Vaihtoehtoina maista olivat lähinnä Bolivia ja Tansania - älkää kysykö miksi nämä kaksi, sillä sitä en tiedä itsekään. Hieman mietin myös Kanadaa, sillä siitä olisi ollut myös hyvä opiskelijaystäväni kiinnostunut. Kanada jäi kuitenkin laskuista pois, sillä halusin jotain erilaisempaa.  Hieman tutkittuani Bolivian ja Tansanian vaihtoehtoja totesin kuitenkin melkolailla nopeasti, että Boliviaan lähtö on liian suuri seikkailu minulle.

Tansaniaan päätin lähteä Tanzania Volunteers järjestön kautta. Sen kautta järjestyi helposti suomen kielellä muun muassa majoitus heidän talollaan (muiden opiskelijoiden ja vapaaehtoisten kanssa), ruokailu kolmesti päivässä ja sopimukset harjoittelupaikkojen kanssa. Heidän kauttaan aion myös lähteä safarille, Kilmanjaron päivän vaellusretkelle ja muille ihanille retkille. Koordinaattori Jenni on ollut muutenkin suuri apu kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa.

Perhe (mies ja kaksi teiniä) on suhtautunut reissuun alusta asti hienosti. Mies ymmärsi haluni lähteä kokemaan uutta heti - osansa tästä on varmasti hänen omilla työreissuillaan ympäri maailman. Teinit olisivat halunneet minun lähtevän joko Jenkkeihin tai Thaimaan suuntaan - kuvittelivat ehkä pääsevänsä kylään kesken harkan 😉 Suuri, iso ikävä reissussa perhettäni ja muita läheisiä varmasti tulee, mutta eihän kolme kuukautta niin pitkä aika kuitenkaan ole. Ja onneksi yhteyden pito on helppoa 💕